Kansainvälinen hanke vaatii kansainvälistä osaamista, sanoo Perttu Pesä. Kuva Tampere Jazz Happeningista, erittäin kansainvälisestä tapahtumasta. Kuva: Kari Savolainen

Yle: Näin eri tavoilla Suomen ehdokkaat kisaavat kulttuuripääkaupungin tittelistä

Savonlinna tekee hakemuksensa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi täysin omin voimin. Oulu hakee apua konsultti Neil Petersonilta. Tampereen kansainvälisistä neuvonantajista tunnetuin on Ulrich Fuchs.

Yle julkaisi Jonni Aromaan artikkelin Savonlinnan, Oulun ja Tampereen hakuprosessista Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Ylen mukaan Euroopan kulttuuripääkaupungin statusta kannattaa tavoitella, koska titteli on tuottoisa:

”Se tuo kansainvälistä näkyvyyttä, investointeja, turisteja, valtion ja kuntien rahaa sekä EU-tukea ja usein myös sellaisen sosiaalistaloudellisen muutoksen, josta koko kulttuuripääkaupunkia ympäröivä seutu voi hyötyä jatkossa. Kyse ei ole pelkästään taiteesta ja kulttuurista vaan paljon isommasta ja laajemmasta paketista. Siksi kaupungit laittavat kaikki panoksensa hakukirjan tekoon”, artikkeli toteaa.

Kolme hakijaa lähestyy prosessia hyvin eri tavoilla.

Savonlinna rakentaa “Saimaa-ilmiötään” täysin omin voimin, kertoo Savonlinnan hankkeen johtaja Sari Kaasinen artikkelissa.

Oulu taas on luottanut konsulttiinsa Neil Petersoniin. Peterson oli aikanaan tekemäsä Liverpoolista Euroopan kulttuuripääkaupunkia. Sen jälkeen hän ja hänen Inside Track -toimistonsa on auttanut muitakin kaupunkeja, Oulun lisäksi mm. Kaunasia, joka on kulttuuripääkaupunki 2022. Oulu väittää kuitenkin tekevänsä varsinaisen hakukirjansa yksin.

Kolmesta hakijasta Tampere käyttää eniten eurooppalaisia asiantuntijoita. Heistä nimekkäin on Ulrich Fuchs, joka on aiemmin ollut ohjelmajohtajana Linzissä ja Marseillessa niiden kulttuuripääkaupunkivuotena.

Ylen artikkeli ottaa konsultteihin kriittisen kannan. Jutussa viitataan saksalaislehti Süddeutsche Zeitungiin, joka puhui jopa neuvonantajien “hyvä veli -verkostosta”. Lehden kantaan saattoi tietysti vaikuttaa se, että Nürnberg jäi kakkoseksi Saksan kilpailussa kpk:n tittelistä.

Taideyliopiston ainejohtajan Violeta Simjanovska sanoo konsulteista, että “en taida tietää yhtään kaupunkia, joka olisi saanut kulttuuripääkaupungin statuksen ilman heitä”. Samalla hän muistuttaa, että kulttuuripääkaupunki-instituutiota on arvosteltu läpinäkyvyyden osalta.

”Kansainvälisempi projekti kuin koskaan”

Miksi Tampere käyttää eurooppalaisia konsultteja, projektijohtaja Perttu Pesä?

”Oli selvää, että tähän prosessiin pitää hankkia parhaat mahdolliset asiantuntijat. Tämä on Tampereelle ja Pirkanmaalle merkittävä, kymmenien miljoonien eurojen hanke. Meillä on hyvä sisältö, joka pitää osata myydä valintaraadille. Tätä tilaisuutta ei voi nyt missata.

Kaikki viisaus ei todellakaan asu Pirkanmaalla ja Tampereen virastotalolla. Tarvitsemme kansainvälistä osaamista siitä, miten tämä kisa voitetaan.

Myös tiimiimme kuuluu kolme henkilöä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Asia on nyt niin, että toimimme kansainvälisemmässä ympäristössä, kansainvälisemmän projektin ja kansainvälisempien vaatimusten kanssa kuin koskaan ennen. Tämä on se olennainen asia.”

Miten valitsitte neuvonantajat?

”Kulttuuripääkaupungin hakukilpailun neuvonantajat on kapea markkina. Vähän kuin jääkiekon SM-liigan valmentajien markkinat. Siitä porukasta pitää yrittää etsiä taustojen tutkimisen kautta paras. Meistä tuntuu, että onnistuimme valmentajien valinnassa.”

Mikä on heidän roolinsa hakemuksen teossa?

”Kutsumme neuvonantajia kriittisiksi ystäviksemme. Heidän roolinsa on ollut meidän sparraustamme.

Hakukirjan keskeinen sisältö, eli kulttuuriohjelma ja kulttuuristrategia on tietysti tehty täällä Tampereella ja Pirkanmaalla tiimin voimin, siinä eivät konsultit voi auttaa.

Kovin konsulttimme saattaa löytyä tiimin sisältä. Haun taiteellisessa johtoryhmässä on mukana Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, joka on ainoana suomalaisena ollut vakiojäsen Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitsevassa raadissa. Hänen roolinsa on merkittävä, ja tiimin jäsenenä merkittävä myös sisällössä.”