Kesällä 2019 Tampereen saunapäivässä nähtiin kokoelma mitä erilaisimpia saunoja. Kyllä, saunat ovat tietysti edelleen mukana myös Tampereen hakemuksessa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kuva: Laura Vanzo

Tampere26 haluaa olla “Yhtä Eurooppaa” – Yhdenvertaisuus vahva pääteema Tampereen hakemuksessa kulttuuripääkaupungiksi

Equally European (Yhtä Eurooppaa) on Tampere26:n konsepti hakemuksessa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Hakemus lupaa reilusti yli sata projektia sisältävän kulttuuriohjelman Muumit-jääbaletista Eppu Normaaliin, oopperasta yleisiin saunoihin, tanssilavoista villiruokaan, skeittauksesta tasa-arvoseminaareihin, korkeataiteesta vastakulttuuriin.

Kulttuuripääkaupunkihaun tavoitteena on vahvistaa Tampereen ja Pirkanmaan asemaa Euroopassa.

Tampereen ja 19 Pirkanmaan kunnan hakemus Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on nyt julkaistu verkossa. Englanninkielinen ja satasivuinen hakukirja löytyy Hakukirja-sivulta. Samalta sivulta löytyy myös hakukirjasta tehty suomenkielinen tiivistelmä.

Equally European (Yhtä Eurooppaa) on hakemuksen konsepti. Pääteemana ja ydinarvona on yhdenvertaisuus. Päämäärä on lisätä yhdenvertaisuutta kulttuurin keinoin. Yhdenvertaisuus tarkoittaa esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoa, mutta se merkitsee myös kulttuurin saavutettavuutta, osallistamista ja monimuotoisuutta.

“Yhdenvertaisuus on ollut Euroopan Unionin perustamiskirjassa mainittu yhteinen arvo. Tampere26:n Yhtä Eurooppaa on pitkäaikainen kehitysprojekti missä me kutsumme eurooppalaisia huolehtimaan kanssamme yhdenvertaisuudesta, arvosta, joka juuri nyt tuntuu olevan monin tavoin uhattuna. Meillä, kuten koko Euroopalla on aiheesta paljon opiskeltavaa ja siksi meidän teemamme on ajankohtainen”, sanoo projektin johtaja Perttu Pesä.

Hakukirjan kulttuuriohjelma muuntaa yhdenvertaisuuden kulttuuriprojekteiksi. 

Tampere26:n hakemuksen ytimessä on neljä ohjelmalinjaa sekä kaksi erillistä ohjelmakokonaisuutta. 

Ohjelmakokonaisuus Party Time on sarja suuren yleisön tapahtumia. Sarja sisältää avajaiset eli Winter Partyn 1.1. – 4.1.2026 sekä kolme vuodenaikojen mukaan nimettyä juhlaviikonloppua keväällä, kesällä ja syksyllä ja vuoden päättäjäiset. 

Mukana on muun muassa Tampere-talon kansainvälinen Moomin On Ice -jääbaletti, Olafur Eliassonin ja muiden pohjoismaisten taiteilijoiden yhteisnäyttely Tampereen taidemuseon uuteen laajennusosaan sekä Pakkahuoneen aukiolle ja nyky-Tampereen maailmaan tuotu, uusinta digiteknologiaa hyödyntävä Romeo ja Julia.

Samoin mukana on muun muassa SS Kurun uppoamisen muistoksi Mustalahden satamassa esitettävä Kuru-musikaali, Sorin Sirkuksen, Eppu Normaalin ja Santtu-Matias Rouvalin johtaman orkesterin produktio Tampereen tarina , tanssiteos teollisuusrobottien kanssa, kaupunkivalaisua ympäri Pirkanmaata, heavy metal -musikaalia ja paljon muuta.

Equaliser on ohjelmakokonaisuus, jossa on kyse paikallisten kulttuuritoimijoiden työskentelyolosuhteiden, yhteistyömahdollisuuksien ja taitojen kartuttamisesta. Mukana on esimerkiksi entisen Nekalan koulun kehittäminen kulttuurikeskukseksi.

Equaliserin tärkeimpiä projekteja on EDAS Tool (Equality, Diversity, Accessibility ja Sustainability), joka on mullistava työkalu ja alusta kaikille  tapahtumajärjestäjille tapahtumien saavutettavuuden parantamiseksi.

Kulttuuriohjelmassa on neljä ohjelmalinjaa.

Vallankumouksia ((R)evolutions) tutkii taiteen ja kulttuurin avulla historiallista kehitystä ja nykyistä tasa-arvotilannetta Tampereella ja Euroopassa. Mitkä ovat tärkeimmät sosiaaliset huolenaiheemme?

Yhdenvertaisesti sinun juhlii kulttuurin ja taiteen monimuotoisuutta. Kuvataide, kulttuuriperintö, populaarikulttuuri, ruohonjuuritason kulttuuri ja vastakulttuuri ovat yhtä arvostettuja taiteellisen ilmaisun alueita.

Kylähyppely tarkastelee tasa-arvoa alueellisesta näkökulmasta ja edistää korkealaatuisen kulttuurin saatavuutta Pirkanmaalla. Lähetämme taiteilijoita ja heidän yleisöjään hyppäämään kylästä toiseen ja samalla kehitämme Pirkanmaata alueellisten lähestymistapojen avulla. 

Villi kortti antaa luonnolle yhdenvertaisen aseman ihmisen kanssa. Monien ekologisten kriisien vuoksi meidän on haastettava käsityksemme kulttuurista vain inhimillisenä ilmiönä.

Eri ohjelmalinjojen alla olevien, n. 90  projektin kuvaukset löytyvät hakukirjasta. Hakukirjaan on sisällytetty  vain osa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmasta. Lisää ohjelmaa on tulossa myös avoimien hakujen kautta. Ohjelmaa kasaamassa on ollut noin 200 sidosryhmäläistä. Pohjana ovat olleet mm. avoimen ohjelmahaun ja sidosryhmien työn kautta tulleet yli 1000 ohjelmaehdotusta.

Virallisesti haku kulkee hakijakaupungin nimissä, mutta kunnat ovat vahvasti mukana. Tampereen lisäksi koko Pirkanmaa on ohjelman ytimessä.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Pirkanmaan kulttuuritoimijat ovat vahvasti mukana Tampere26:n ohjelmiston rakentamisessa. Kuva on syyskuulta 2019, jolloin Tampereen Hiedanrannassa lähes sata kulttuuritoimijaa workshoppasi kulttuuripääkaupunkihaun teemoja ja ohjelmaehdotuksia.

 

Hallintoa varten perustetaan säätiö

Varsinaisen kulttuuriohjelman kuvailu vie satasivuisesta hakukirjasta yli kolmanneksen. Ohjelma on hakemuksen yleisöä kiinnostavin osa, mutta hakukirja sisältää muutakin.  

Hakukirja vastaa EU:n asettamiin yli 40 kysymykseen. Kysymykset koskevat muun muassa hakijakaupungin kulttuuristrategiaa ja sitä, millä tavalla kansalaiset ovat osallistuneet kulttuuripääkaupunkivuoden rakentamiseen. Hakemuksessa pitää myös esimerkiksi selvittää hakemuksen eurooppalainen ulottuvuus ja onko hakijakaupungilla kapasiteettia järjestää pääkaupunkivuosi.

Jos Tampere valitaan, niin kulttuuripääkaupunkivuoden hallintoa varten perustetaan Tampere26-säätiö. Säätiömalli on kulttuuripääkaupungeissa yleinen hallintomalli, säätiömallilla toteutettiin myös Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011.

Tampere26:n toimintabudjetti seitsemän vuoden ajalle (2021-2027) on 53,18 M€. Tästä summasta valtion osuus on 18,75 M€,  Tampereen kaupungin osuus on sama 18,75 M€, kuntien osuus 6,48 M€ ja EU:n osuus 4,6 M€. Yritysyhteistyöllä ja kumppanuuksilla haetaan 4,6 M€:n rahoitusta. 

Budjetti on vielä alustava, koska Suomen valtio ei ole vahvistanut rahoitusosuuttaan. Kaikki kunnat ovat tehneet viralliset päätökset osallistumisestaan Tampere26-projektiin. Pääkuntakumppani Mänttä-Vilppulan asukasta kohti laskettu maksuosuus on Tampereen jälkeen suurin. Muut kunnat osallistuvat keskenään asukasmäärään sidotulla summalla.

Kaikki osallistujat ovat myös sitoutuneet ns. B-suunnitelman toteutukseen, mikäli Tampere ei tule valituksi. Sen budjetti on vähintään 10 % kuntien yhteisestä budjetista .

Aiempien selvitysten kulttuuripääkaupunkivuosi on ollut kaupungeille taloudellisesti kannattava sijoitus. Esimerkiksi Turun vuoden 2011 budjetti oli 55 M€ . Vuosi toi Turkuun ja Varsinais-Suomeen yhteensä 260 M€:n tuotantovaikutukset. 

Tampere26 on vahvasti alueellinen projekti. Tampereen lisäksi hakemuksessa ovat mukana Pirkanmaan kunnat Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kangasala, Kuhmoinen, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi.

Hakemuksen kirjoittajina ovat toimineet kirjailijat Heikki Aleksanteri Kovalainen, Reidar Palmgren sekä virolainen Berk Vaher, joka oli Tarton voittoisan kulttuuripääkaupunkihakemuksen päätoimittaja.

Tampere26:n projektijohtajana on toiminut Tampereen tapahtumajohtaja Perttu Pesä. Pesä, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen ja teatteriohjaaja Marika Vapaavuori muodostavat haun taiteellisen johtoryhmän.

Lopullinen valinta kesäkuussa

Lopullinen vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin valinta tapahtuu 2. kesäkuuta. Valinnan Tampereen, Oulun ja Savonlinnan kesken tekee kansainvälinen asiantuntijaraati.

Ennen valintaa raati vierailee jokaisessa hakijakaupungissa ja prosessiin kuuluu myös jokaisen hakijakaupungin esittäytymistilaisuus. On mahdollista, että molemmat tehdään koronatilanteen takia etäyhteydellä.

Valintatilanteessa raadin päätöksen pohjana ovat niin hakukirja, vierailu kuin esittäytymistilaisuuskin. Euroopan komission hakuohjeissa todetaan, että nimitystä ei myönnetä kaupungille sen kulttuuriperinnön tai tämänhetkisen vilkkaan kulttuuritarjonnan perusteella, vaan nimitys myönnetään kaupungin tavanomaisen kulttuuritoiminnan ylittävän erityisen ohjelman perusteella.

Vuonna 2026 Euroopassa valitaan kaksi kulttuuripääkaupunkia. Toinen pääkaupunki valtaan Slovakiasta.

Koko prosessista löytyy lisätietoja Tutustu-sivulta.

Perustietoa löytyy myös opetusministeriön Kulttuuripääkaupunki-sivuilta.