Kuva: Riina Viljanen

Tampere sai pettyä mutta katse on jo tulevassa: ”Tämän hankkeen eteen tehty työ ei valu hukkaan”

Pettynyt huokaus, sitten raikuvat aplodit voittajalle – näin reagoitiin Suomen kulttuuripääkaupungin valintaan torstaina Tampereen Laukontorin Saunaravintola Kuumassa.

Äänekkäästi kahisevia ”Equally European” -viirejä oli kerääntynyt heiluttamaan ja suoraa lähetystä Helsingin Musiikkitalolta jännittämään monikymmenpäinen joukko Tampere26-hankkeen aktiiveja ja kulttuuritoimijoita eri puolilta Pirkanmaata.

Voiton vei Oulu, joten huonolle ei Tampere hävinnyt, apulaispormestari Jaakko Stenhäll muistutti.

”Oulu teki pitkäjänteistä työtä. Heillä oli vakuuttava hakemus ja erilaiset painotukset kuin Tampereella. Ehkei kyse ollut niinkään siitä että toinen olisi tehnyt jotain merkittävästi paremmin kuin toinen vaan enemmänkin siitä, mitä raati tällä kertaa haki.”

Aidosti yhtenäinen Pirkanmaa

Tampereen ja Pirkanmaan kulttuuripääkaupunkihankkeen projektikoordinaattori Kirsi Mustalahti uskoi Tampereen valintaan. Yhdenvertaisuutta, tasa-arvoisuutta ja saavutettavuutta painottava hakemus tuntui olevan hyvin linjassa Luova Eurooppa -ohjelman ja New European Bauhaus -hankkeen arvojen kanssa.

”Tänään harmittaa, mutta tiedämme, ettei tämän hankkeen eteen tehty työ valu hukkaan. Jo tähän mennessä prosessi on tuottanut upeita eurooppalaisia hankkeita. Jäljet näkyvät vielä vuosien päästä.”

”Pirkanmaa on nyt aidosti yhtenäinen. Kunnat ovat olleet hankkeessa mukana ainutkertaisella tavalla. Meillä on mahtavaa voimaa lähteä tuottamaan asioita yhdessä ja kehittää Pirkanmaata eteenpäin.”

Taiteellisen johtoryhmän jäsen, teatteriohjaaja Marika Vapaavuori huomautti hänkin, ettei Tampereen hakemuksessaan korostamien asioiden merkitys ole ainakaan vähenemässä.

”Jos mietitään Euroopan nykytilaa, tulevaisuuden haasteita ja tendenssejä, niin olen jopa vähän yllättynyt, ettei meidän yhdenvertaisuuteen, sananvapauteen ja muihin eurooppalaisiin arvoihin tukeutuvaa hanketta nähty sellaisena kruununjalokivenä kuin se on. Olen tietysti pettynyt, mutta haluan myös onnitella Oulua!”

Rohkeutta ja uskallusta

Tampereen ympäryskunnista tilaisuudessa olivat edustettuna muun muassa kulttuurijohtaja Antti Korkka ja Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen Mänttä-Vilppulasta, joka haki Tampereen tavoin myös vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi.

Vaikkei valinta osunut silloinkaan kohdalleen, hakuprosessiin osallistumisen vaikutukset olivat kaupungille merkittävät ja kauaskantoiset.

”Prosessin myötä mänttäläiset kulttuuritoimijat oppivat pelaamaan yhteen. Ymmärrettiin, että vaikka ollaankin pieni paikkakunta, voidaan yhdessä toimimalla saada aikaan isoja ja suuruudenhullujakin juttuja”, Sivonen sanoo.

”Tällaiset prosessit kasvattavat uskallusta tehdä asioita. Nyt kulttuuritoimijoilla on aivan uudenlaista rohkeutta lähteä Eurooppaan etsimään yhteistyökumppaneita. Se on ehkä se kaikkein tärkein perintö, joka tästä jää”, Korkka jatkaa.

Kansainvälistä kunnianhimoa

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas myönsi olevansa ehdottomasti pettynyt, mutta katsoi hänkin optimistisesti tulevaisuuteen.

”Tampere on nykyään vahva kulttuurikaupunki. Ja se johtuu paljolti siitä, että edellisen hakuprosessin jälkeen asioita ja rakenteita päätettiin kehittää ja viedä eteenpäin.”

”Tämä projekti on kasvattanut ennen kaikkea Tampereen kansainvälistä kunnianhimoa. Suomessa me olemme jo merkittävä kulttuurikaupunki, mutta että meillä olisi halua kasvaa merkittäväksi myös Euroopan mittakaavassa – toivon, että se jää tämän hankkeen perinnöksi.”

Tämä oli Tampere26:n delegaatio Helsingissä kulttuuripääkaupungin julkistamistilaisuudessa. Lauri Lyly (vas.), Perttu Pesä, Reidar Palmgren ja Anna-Kaisa Heinämäki.