Se on kolmen kaupungin kova kisa!

Hakukirjat on arvioitu: Kenellä paras hakemus ja kuka tarvitsee titteliä eniten?

Oulu, Savonlinna ja Tampere julkistivat hakukirjansa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Media luki ne ja arvioi: Arvioiden mukaan kilpailu on tasainen.

Yle pysyi omassa jutussaan esittelevällä linjalla.

Oulun tarjonnasta Yle nosti esiin Rauhankoneen, joka jutun mukaan pohjautuu edesmenneen tekoälytutkija Timo Honkelan ideaan “erilaisiin teknologioihin pohjautuvasta rauhankoneesta, joka voisi auttaa koko ihmiskuntaa rauhan rakentamisessa ja konfliktien ratkomisessa”.

Tampereen tarjonnasta nousi esiin ohjelmalinja Kylähyppely, joka on muun muassa eurooppalaisten identiteettien tutkimista. Jutun mukaan “valloilleen pääsisivät kylähulluuden parhaat perinteet: eukonkantajat, itikantappajat ja muurahaispesässä istujat.”

Savonlinnan tarjonnasta tilaa sai höyrylaiva: “Satamasta toiseen seilaavalla höyrylaivalla nähtäisiin Suomen suurin taidenäyttely, joka olisi lisäksi esillä myös maakuntien taidemuseoissa ja digitaalisena.”

Oulu tai Tampere

Lännen Median Matti Posio teki hakukirjoista tähän astisista perusteellisimman syväluennan. Posio arvioi suorasanaisesti, että hakemusten perusteella “joko Oulu tai Tampere valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026”.

Posion mukaan “Tampereen vahvuutena on reippaasti eurooppalainen, kansainvälinen ja nykyaikainen perspektiivi”. Hänen mukaansa “Tampereen hakemus ei maistu mainostoimistolta, vaan raa’alta kaupunkikehittämisen realismilta, jonka sisältä pilkistävät lavea kulttuurikäsitys ja lupaus hyvistä sisällöistä”.

Entä Oulu? “Oulun kaupunkiorganisaatioon nivoutettu suunnittelutyö on tuottanut yhtenäistä ja puhuttelevaa jälkeä. Tampereen itsenäisempien työryhmien jäljen rosoisuus puuttuu: Oulun hakukirja on sliipatumpi. Oulu yhdistää ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen teemansa taitavasti kulttuuriseen murrokseen, jonka kaupunki kertoo haluavansa.”

Posio tiivistä kahden kamppailun näin: “Oulu rakentaa eheämmän ja lumoavamman vision kehitysmahdollisuuksistaan kuin Tampere. Minkä Tampere visiossa jää jälkeen, sen se kuroo kiinni uskottavalla toteutuskyvyllään: jo olemassa olevalla kulttuuritarjonnalla ja rakentamissuunnitelmallakin Tampere kasvaa.”

Savonlinnan hakemus on Posion mukaan “kolmikosta matkailuesitemäisin ja sellaisena näyttävä”.

Mitä hyötyy veronmaksaja?

Hakijakaupunkien mediat ovat suhtautuneet hakuun kannustavasti. Kalevan Erkki Hujanen kysyy jutussa, mitä hyötyä kaupunkilaisen 20 miljoonan euron satsauksesta on? Useampi vastaaja viittaa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden hyviin kokemuksiin. Siellä 60 miljoonan budjetti toi talousalueelle 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset.

Vain oululainen kansanedustaja ja valtuutettu Ville Vähämäki (ps.) on kriittinen: “Oulun perusongelmat kuten nuorisotyöttömyys tai kaupungin taloushaasteet eivät ratkea kulttuuripääkaupunkihankkeella. 20 miljoonan sijoituksen riski on joko se, että panostukset eivät hyödytä kuin hetkellisesti esimerkiksi kasvaneena matkailuna tai sitten jostain alkaa muodostua pysyviä vuosittaisia kuluja”, hän sanoo. Myös jutun lukijakommentit ovat erittäin kriittisiä.

Tampereen Aamulehdessä Nina Lehtinen totesi, että “Oulu ja Savonlinna ansaitsivat voiton, mutta niin ansaitsee Tamperekin”. Hänen mukaansa Tampere kasvukeskuksena imee maakunnista väkeä myös ja yksinomaan sosiaalipalvelujen piiriin.

“Kasvun lieveilmiöihin ei ole pystytty reagoimaan riittävästi. Rikosten määrä Tampereella on kasvussa, samoin huumeongelma. Tampereen työttömyysaste on Pirkanmaan korkein. Yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja taloudellinen eriarvoisuus lisääntyvät. Siihen kaikkeen voi auttaa kulttuuri ja yhdessä tekeminen”, Lehtinen kirjoittaa.

Projektijohtajat
Hakuprojektien johtajat Piia Rantala-Korhonen (Oulu), Perttu Pesä (Tampere) ja Sari Kaasinen (Savonlinna) poseerasivat näin ystävällisissä merkeissä Helsingin Musiikkitalolla.

 

Tamperelaisen päätoimittaja Petteri Mäkinen toteaa, että “jos kilpailun voittaisi paras kulttuurikaupunki, jolla on esitellä monipuolisin ja laaja-alaisin ohjelmapaketti, voisi tittelin jakaa Tampereelle samantien”. Hän muistuttaa, että tittelin jaossa voi olla muitakin kriteerejä, kuten se, että hakija on luonut “tavanomaisen ylittävän” ohjelman, tai että “kaupungilla on kulttuuripääkaupunkiudelle selkeä ja määriteltävissä oleva tarve”.

Savonlinnassa julkaistavan Itä-Savon pääkirjoituksen mukaan “Saimaa-ilmiö on sitä, mitä Eurooppa tarvitsee”. Juttu kertoo, että ”Savonlinnan kulttuuripääkaupunkibudjetti on vain noin puolet kilpakumppaneidensa budjeteista, minkä ei toivoisi olevan haitaksi hakemukselle. Vähintäänkin erikoista olisi, jos kulttuuripääkaupunkistatuksen voi saada vain suurella rahalla.”

Pääkirjoituksen mukaan “Savonlinnan on myös syytä toivoa, että valinta kohdistuu sitä eniten tarvitsevaan, niin kuin valintakriteereissä sanotaan. Saimaan alue ja koko Itä-Suomi tarvitsee juuri nyt kipeästi nostetta ja uutta puhtia kehitykseen”.

Kulttuuritoimitus.fi:n Marita Salonen katsoi striimauksen kolmen nmediatilaisuudesta ja vakuuttui Sari Kaasisesta. Salosen mukaan ”Saimaa-ilmiön hankejohtaja, muusikko Sari Kaasinen lauloi Tampereen ja Oulun edustajat suohon, kun semifinaali pelattiin Arto Nybergin vetämässä tiedotustilaisuudessa. Kaasinen käytti häikäilemättä markkinoinnin aseista suurinta: tarinan voimaa”.

Linkit hakukirjoihin:

Tampere

Oulu

Savonlinna

Kolma hakukirjaa.
Kolma hakukirjaa.